Sipoon taloudellinen tulos vuodelle 2016 oli positiivinen, käy ilmi kunnanjohtajan esityksestä kunnanhallitukselle tilinpäätökseksi.

Kunnan tilikauden 2016 tulos oli 13,0 miljoonaa euroa ja vuosikate samoin 13,0 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Sipoon tulos oli nyt toista vuotta peräkkäin positiivinen. Kunnanhallitus käsittelee tilinpäätöstä kokouksessaan tiistaina 28.3.2017.

Kunnan juridinen rakenne muuttui vuoden 2016 alusta, jolloin kolmesta soterakennuksesta muodostettiin kiinteistöosakeyhtiöt ja Sipoon Vesi aloitti toimintansa kunnan liikelaitoksena. Tuloksessa on 6,4 miljoonaa sotekiinteistöjen yhtiöittämiseen liittyvää myyntivoittoa, joka eliminoituu konsernituloslaskelmassa.

Kunnan rakennemuutoksesta johtuen tulosluvut eivät ole myöskään suoraan verrannolliset edellisten vuosien tilinpäätöksiin. Tämän vuoksi esitämme myös edellisten vuosien lukujen kanssa vertailukelpoiset niin kutsutut proforma-luvut.

Vertailukelpoisia proforma-lukuja katsottaessa toimintakate oli noin miljoona euroa parempi kuin talousarvio, ja vuosikate noin 5 miljoonaa euroa parempi kuin talousarvio.

– Sipoon talous on jatkanut parantumistaan, kunnanjohtaja Mikael Grannas sanoo.

Grannaksen mukaan yksi tekijä Sipoon talouden parantumisessa on kasvu, jonka avulla kunta saa lisää verotuloja tasapainottamaan menoja. Sipoo oli viime vuonna Suomen suhteellisesti nopeimmin kasvanut kunta. Väestö kasvoi 501 henkilöllä.

Toimintakulut yhtä asukasta kohti 5 908 euroa

Grannas on erityisen tyytyväinen siitä, että vuosikymmenet jatkunut kasvu toimintakuluissa asukasta kohti on vihdoin onnistuttu saamaan selvään laskuun. Toimintakulut olivat vuonna 2013 yhtä asukasta kohti 6032 euroa, kun vuonna 2016 ne olivat 5 908 euroa per asukas. Tämä on vertailukelpoinen proforma-luku. Lasku tässä luvussa kertoo kunnan toiminnan tehostumisesta ja henkilökunnan sitoutumisesta kuntaan.

Vertailukelpoiset toimintakulut nousivat edellisvuoden 113,8 milj. eurosta 117,6 miljoonaan euroon. Prosentuaalisesti nousua oli 3,3 prosenttia. Kustannusnoususta osa liittyy pakolaisten vastaanottoon, jossa vastavuoroisesti valtio myös on korvannut kulut. Positiivista oli se, että erikoissairaanhoidon kulut nousivat vain 0,1 miljoonaa euroa.

Verotulot olivat 5,5 m€ edellisvuotta suuremmat. Kunnan lainamäärä vuoden lopussa oli 46,8 milj. euroa, noin 4,4 miljoonaa euroa alle talousarvion. Yhtä asukasta kohti lainaa oli 2 352 euroa. Luku on hieman noussut vuodesta 2015, jolloin yhtä asukasta kohti lainaa oli 1 997 euroa.

Merkittävimpänä investointina Nikkilän Sydän

Kunnan toteutuneet bruttoinvestoinnit olivat viime vuonna 21 miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit jäivät noin 1,1 miljoonaa euroa alle talousarvion. Alitukset kohdistuivat uusien kaava-alueiden laajennusinvestointeihin, Sipoon Veteen ja maanostoon.

Merkittävin investointi vuonna 2016 oli kuitenkin Nikkilän Sydämen koulurakennus, joka valmistui suunnitellusti kesällä 2016. Laajennusinvestoinneista isoimmat hankkeet olivat Sipoon Jokilaakson ja Pähkinälehdon kadunrakennushankkeet.

Henkilöstökulut nousivat hieman

Sipoon kunnassa työt tuotettiin vuonna 2016 yhteensä 1 103 henkilötyövuoden voimin. Nousua vuoteen 2015 verrattuna on 1,2 %.

Henkilöstökulujen nousua selittää etenkin määräaikaisten työntekijöiden tarpeen lisääntyminen. Määräaikaisia työntekijöitä tarvittiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa että sivistystyspalveluissa etenkin palvelutarpeen kasvun takia, mutta myös turvapaikanhakijoiden tulon myötä syksyllä 2016.

Henkilöstökulut olivat noin 0,2 milj. euroa korkeammalla tasolla kuin vuonna 2015.

Tulevaisuuden näkymät

Sipoon voimakas kasvu tulee myös jatkumaan lähivuosina. Rakentaminen käynnistyi Söderkullasta, ja on nyt laajentunut Nikkilään. Lähivuosina kasvu laajenee edelleen Talmaan. Grannaksen mukaan kasvuun ja uuteen oppimissuunnitelmaan varautuminen olivat taustalla viime syksynä tehtyihin merkittäviin rakennuspäätöksiin.

– Kunnanvaltuusto päätti syksyllä hyväksyä Sipoonlahden mittavan koululaajennuksen, Nikkilän Sydämen laajennuksen sekä Nikkilän kahdeksansarjaisen päiväkodin rakentamisen. Näin kunnassa halutaan turvata hyvä oppimisympäristö nopeasti kasvavalle väestölle minimoiden tilapäisten oppimistilojen tarpeen, Grannas sanoo.

Konkreettisimpana uhkana kunnalle Grannas pitää kansallista sosiaali- ja terveydenhuolto- ja maakuntauudistusta.

– Sosiaalitoimen lähipalvelujen asiakaslähtöinen kustannustehokas tuottaminen tulee vaikeutumaan ja ehdotettu rahoitusmalli asettaa samalla kunnan sivistystoimen lisääntyvien kustannuspaineiden alle. Mutta, jos joku kunta pärjää, niin se on Sipoo, Grannas sanoo.

Lisätiedot:

Kunnanjohtaja Mikael Grannas, mikael.grannas@sipoo.fi, puh. 040 752 9803
Talous- ja hallintojohtaja Pekka Laitasalo, pekka.laitasalo@sipoo.fi, puh. 0400 507 183